Senioriasunnot 60 ikävuoden jälkeen: ehdot ja asukasvalinta

Monelle ikääntyvälle ajankohtaistuu tilanne, jossa nykyinen koti ei enää vastaa arjen vaatimuksia. Portaaton kulku, hissillinen talo ja toimivat tilaratkaisut tekevät elämästä huomattavasti sujuvampaa. Tämän vuoksi erilaiset ikääntyville suunnatut asumismuodot kiinnostavat yhä useampaa suomalaista, joka suunnittelee tulevia eläkevuosiaan hyvissä ajoin.

Miten senioriasunto eroaa tavallisesta vuokra-asunnosta

Senioriasunnot on suunniteltu erityisesti helpottamaan ikääntyvän väestön arkea. Toisin kuin perinteiset vuokra-asunnot, nämä asunnot ovat aina esteettömiä ja niissä on huomioitu apuvälineiden, kuten rollaattorin tai pyörätuolin, vaatima tila. Kynnykset ovat matalia tai kokonaan poistettu, ovet ovat tavallista leveämpiä ja pesutilat on varustettu tukikahvoilla sekä liukastumista estävillä materiaaleilla.

Fyysisen esteettömyyden ohella keskeinen ero on yhteisöllisyys ja turvallisuus. Monissa kohteissa toimii asukkaiden yhteinen oleskelutila, saunaosasto ja mahdollisuus osallistua järjestettyyn harrastetoimintaan. Kyse ei kuitenkaan ole hoivakodista, vaan asukkaat elävät itsenäisesti omassa kodissaan ja vastaavat omasta taloudestaan sekä arjestaan aivan kuten tavallisessakin vuokrakodissa.

Ikärajat ja hakukriteerit senioriasunnoissa

Asuntojen hakemiseen liittyy selkeitä reunaehtoja, joista yleisin on ikäraja. Useimmiten alaikäraja on 55 tai 60 vuotta, mutta joissakin kohteissa edellytetään 65 vuoden ikää. Jos kyseessä on pariskunta, riittää tyypillisesti, että toinen hakijoista täyttää asetetun ikäkriteerin. Ikäraja varmistaa sen, että asuinyhteisö säilyy rauhallisena ja samanhenkisenä.

Ikäkriteerin lisäksi valintaan voivat vaikuttaa varallisuus- ja tulorajat, erityisesti silloin, kun kohde on rakennettu valtion tuella, kuten Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen eli ARAn avustuksella. Näissä valtion tukemissa asunnoissa etusijalla ovat hakijat, joilla on suurin asunnontarve, alhaisimmat tulot sekä vähiten varallisuutta. Yksityisillä palveluntuottajilla tai säätiöillä vastaavia varallisuusrajoja ei välttämättä ole, jolloin asunto jaetaan puhtaasti hakujärjestyksen ja ikäkriteerin perusteella.

Käyttökorvausten ja tukipalvelujen erot

Asumiskustannukset koostuvat perusvuokrasta tai vastikkeesta sekä mahdollisista erillisistä käyttökorvauksista. Käyttökorvauksia peritään usein vedestä, sähköstä, autopaikasta sekä saunavuoroista. Tämän lisäksi taloissa saattaa olla tarjolla erillisiä palvelumaksuja, jotka kattavat turvapuhelinpalvelun, hälytysjärjestelmän ylläpidon tai yhteisötilojen siivouksen. On tärkeää huomata, että ateriapalvelut, kotisiivous ja kotisairaanhoito tilataan yleensä erikseen joko kunnan sosiaalitoimen kautta tai yksityisiltä palveluntarjoajilta. Asumismenojen ja palvelujen kustannukset ovat arvioita, ja ne voivat vaihdella huomattavasti sijainnin, huoneiston koon sekä valittujen lisäpalvelujen laajuuden mukaan.

Tässä artikkelissa mainitut hinnat, maksut tai kustannusarviot perustuvat viimeisimpiin saatavilla oleviin tietoihin, mutta ne voivat muuttua ajan myötä. Itsenäinen selvitystyö on suositeltavaa ennen taloudellisten päätösten tekemistä.

Asukasvalinta, odotusajat ja esteettömyys

Asukasvalinta tehdään aina kokonaisarvion perusteella. Hakemuksessa kartoitetaan nykyisen asunnon esteellisyys, hakijan terveydentila sekä toimintakyky. Jos nykyisessä kodissa asuminen on käynyt vaaralliseksi tai mahdottomaksi esimerkiksi jyrkkien portaiden vuoksi, asunnontarve katsotaan erittäin kiireelliseksi. Hakemuksen liitteeksi voidaan pyytää lääkärinlausuntoa tai terveydenhuollon ammattilaisen selvitystä toimintakyvystä.

Odotusajat vaihtelevat suuresti asuinalueen ja kaupungin mukaan. Suurissa kaupungeissa kysyntää on huomattavasti enemmän kuin tarjontaa, jolloin sopivan asunnon vapautumista voi joutua odottamaan useista kuukausista jopa vuoteen. Pienemmillä paikkakunnilla asunto saattaa järjestyä muutamassa viikossa. Hakijan kannattaa jättää hakemus useammalle eri toimijalle ja määritellä toiveensa joustavasti, jotta mahdollisuus saada esteetön koti kasvaa.

Ennakointi on ikääntymisen asumisratkaisuissa kaikkein olennaisinta. Kun hakeutumisen tekee hyvissä ajoin toimintakyvyn ollessa vielä suhteellisen hyvä, uuteen ympäristöön kotiutuminen sujuu vaivattomasti. Esteetön ympäristö tukee omatoimisuutta ja mahdollistaa turvallisen asumisen tutussa elämänrytmissä pitkälle tulevaisuuteen.